Treidaus.com

Markkina on tällä hetkellä todella hermostunut. Osakekurssit dippaavat syvälle ja raha pakenee vielä luotettavien valtioiden (kuten Saksa, Suomi ja Tanska) valtion velkakirjoihin nollakorolla(!!). Nollakorko kertoo siitä, että sijoittajat eivät luota pankkeihin tai muun kuin AAA-luottoluokituksen omaavien maiden velkakirjoihin. Raha halutaan vain turvaan, ilman, että siitä tarvitsee saada korkoa. Myös Iso-Britannian korot laskivat alimmalle tasolleen sitten vuoden 1703, kun tilastoja koroista alettiin pitämään. Nyt ei ole kovinkaan montaa perustetta alkaa tekemään osakeostoja, ellei ole liikkeellä vähintään muutaman vuoden perspektiivillä.

Irlannin, Italian ja Espanjan valtioiden korot puolestaan nousivat tällä viikolla kriittiselle tasolle, josta voi alkaa samanlainen kurimus kuin Kreikalla on meneillään. Maat tarvitsevat rahaa, mutta saavatko ne sitä esim. edes stimuloimalla vientiään? Jotenkin kelkka on käännettävä, ei velkaa voi loputtomiin rahoittaa velalla. Tässä muutama tilastofakta:

Espanja syö palveluita ja tuotteita edelleen enemmän kuin tuottaa. Sen kuukausittainen vienti on n. 20 Mrd. EUR ja tuonti n. 23 Mrd. EUR. Italiassa tilanne on hieman parempi. Se vie tavaraa maailmalle 36 Mrd. EUR arvosta ja tuo 34 Mrd. EUR arvosta. Italia on kuitenkin viimeiset 10 vuotta tuonut tavaraa maahan enemmän kuin vienyt keskimäärin 1 Mrd. EUR arvosta per kk. Espanjassa ollaan oltu vaihtotaseelta alijäämäisiä viimeisen 20 vuoden keskiarvolla n. 4 Mrd. EUR per kuukausi.

Vertailun vuoksi Kreikka (laitan perään sulkuihin vertailuna Suomen vastaavat luvut) vie tuotteita ja palveluita maailmalle 1,7 Mrd. EUR (Suomi 4,4 Mrd.) arvosta kuukausittain, ja tuo tavaraa ja palveluita 4,1 Mrd. EUR (Suomi 4,8 Mrd.) arvosta. Viimeisen 10 vuoden aikana keskiarvo Kreikassa kuukausittaiselle tuonnille on ollut 3,8 Mrd. EUR (Suomi 3,0 Mrd. 20 vuoden keskiarvolla) ja viennille 1,3 Mrd. EUR (Suomi 3,5 Mrd. 20 vuoden keskiarvolla). Suomikin siis kuluittaa nyt enemmän kuin vie ulkomaille, mutta historiallinen data osoittaa meidän saaneen maahan enemmän rahaa kuin vieneemme täältä rahaa pois.

Sijoittajatlta vaaditaan nyt selkeää strategiaa ja hyviä hermoja. Pahimmat skenaariot voivat vielä toteutua pankkijärjestelmän ja sitä myötä nykyisen rahajärjestelmän romahtamisen myötä. En sano, että tällainen on vielä kulman takana, mutta se on olemassa oleva skenaario. Kun velka kasvaa liian suureksi on olemassa kolme vaihtoehtoa tilanteen ratkaisemiseksi. Ne ovat:

1) Tehdä konkurssi, ja siten jättää velat maksamatta

2) Devalvoida valuutta, jolloin voidaan stimuloida vientiä. Tämä satuttaa ulkomaisia velkakirjanhaltijoita

3) Inflatoida valuutta painamalla uutta rahaa

Jokainen vaihtoehto yllämainituista on huono. Yhdysvallat hoiti 1930-luvun lamansa devalvaatiolla, irrottaessaan dollarin kultakannasta. Dollarin arvo heikkeni siten 30%. Muut maat seurasivat perässä säilyttääkseen kilpailukykynsä. Syntyi devalvaatio dominoreaktio, joka ei loppuviimein hyödyttänyt juurikaan ketään.

Saksa hoiti 1920-luvun lamansa hyperinflaatiolla, jolloin raha menetti käytännössä arvonsa, ja velat saatiin siten maksettua (lue hyperinflaatiosta täältä: http://en.wikipedia.org/wiki/Hyperinflation). Silloin yhden Saksan kultamarkan arvo nousi n. kolmessa vuodessa 10 nominaalimarkasta 1000 miljardiin (!!!!) markkaan, siis lukuna 1 000 000 000 000 markkaan. Konkurssi puolestaan vie maalta luottamuksen pitkäksi aikaa, ja tulevaisuuden varainhankinta hankaloituu merkittävästi.

Argentiina teki konkurssin vuonna 2001. Konkurssin arvo oli 132 Mrd USD. Valutan arvo romahti ja argentiinalaisten USD-tilitkin pakkokonvertoitiin pesoihin valtion toimesta. Maan inflaatio nousi nopeasti 4 kuukaudessa 2,3%:sta 10,4%:iin, tullen kuitenkin seuraavan puolen vuoden aikana alas 0,2%:iin. Syy inflaatioon oli tuontituotteiden jyrkkä hintojen nousu, ennen kuin kotimainen tuotanto pääsi kompensoimaan tilannetta. Vuoden aikana kumuloitunut inflaatio oli 80%, ja 1 peson arvo oli dollariin nähden devalvoitunut suhteesta 1:1 suhteeseen 4:1. Työttömyys lähti myös räjähdysmäiseen kasvuun. Tämän kaiken seurauksena moni yritys teki konkurssin ja käytännössä kansalaisten oli mahdotonta ostaa ulkomaisia tuotteita. Palkat pysyivät nominaalisesti kriisiä edeltäneellä tasolla. Konkurssi teki kuitenkin hyvää maan viennille, joka on elpynyt muutamassa vuodessa kriisin jälkeen, ja saanut maan BKT:n taas huimaan kasvuun. Lisää maan kriisistä voit lukea täältä: http://en.wikipedia.org/wiki/Argentine_economic_crisis_%281999%E2%80%932002%29

Olen sitä mieltä, että kaikki EU:n tekemät toimet tilanteen ratkaisemiseksi ovat olleet tilapäistä tekohengitystä. Ennemmin tai myöhemmin kriisimaat joutuvat tekemään jonkun yllä mainituista ratkaisuista. Mikään niistä ei ole helppo. Niin kauan kuin ongelmamaat ovat eurossa mukana, he eivät voi inflatoida eivätkä devalvoida ilman suurten euromaiden (etunenässä Saksan) suostumusta. Sijoitusmarkkina tulee jatkamaan epävakaana niin kauan kuin tätä tekohengitystä jatketaan ilman todellisia pöytää puhdistavia ratkaisuita. Sijoittajan tärkein tehtävä tällä hetkellä on nähdä kokonaiskuva. Yritysanalyysit ovat kokonaistuoton kannalta lähes merkityksettömiä, vaikka ne niin mielenkiintoisia ovatkin.

Tämän blogin tarkoitus ei ole maalata piruja seinälle, ja levittää pakokauhua. Tämän tarkoitus on olla realistinen analyysi tilanteesta. Jonkun pitää pystyä sanomaan, että keisari on munasillaan, kun suuret massat kehuvat hänen hienoja uusia vaatteitaan ;) Tähän haluan vielä lisätä, että USA tulee myös taloudellisesti tiensä päähän, vaikka sopulianalyytikot ja -ekonomistit huutavat yhteen ääneen maan erinomaisuutta ja dynaamisuutta. Suuret sijoittjat jotka asuvat jenkkilässä eivät vielä ymmärrä, että heidän maansa talous on yhtä mätä, ellei mädempi kuin Euroopan. Siksi siellä osakekurssit ovat pärjänneet vielä kohtuullisen hyvin. Samat talouden lait pätevät jenkkeihinkin. Uskon jenkkien turvautuvan inflaatioon, jolloin maan aasialaiset rahoittajat jäävät nuolemaan näppejään heidän omistamiensa liittovaltion lainojen suhteellisen arvon heikentyessä.

Korkotasoja ja muuta maakohtaista dataa voit seurata esim. täältä:

http://www.bloomberg.com/quote/GSPG10YR:IND

http://www.bloomberg.com/quote/GBTPGR10:IND

http://www.tradingeconomics.com/data-all-countries.aspx